I N I T I /|\ L

Ateljé Stundars 1.9.-16.12.2022

Jag fick mögligheten att arbeta i Ateljé Stundars mellan 1.9.-31.12.2022. Jag har en ”taivaita hivelevä” arbetsplan. Tillsammans med det är viktigaste för mig att förbättras språkkunskaperna. Finland är ett tvåspråkigt land. Tal funkar som ett fönstret till en kultur. Därför är jag jätte nöjd för den här residenssen i ett svensksprågigt område i Öster Botten.

Jag har bott i olika delar av världen som barn och jag använder olika språk i olika situationer. Min konstverk har ofta engelska namn. My diary is written in English. Kiroilen kuin metsäläinen. Suuttuessani kaikki kielet menevät sekaisin. Som du ser, min svenska är jätte dåligt men jag är säkert att det ska blir bättr … lite bättre … varje dag.

Joten RalliRuotsia olkaa hyvä ja blandat FIN-SWE-ENG. Taiteellisesti aion nauttia siitä mitä residenssi tarjoaa parhaimmillaan: möjligheten till fördjupning.
En paus i vardagsrutinerna, en chans att utmana sig själv och se sig själv och sitt konstnärskap i ett nytt ljus.

16|9|2022 Kalkkimaalia ja sateenropinaa
Onko täällä kaikilla jokin Strömsö geeni?! Ihmiset ovat valtavan taitavia käsistään, osaavat ja haluavat tehdä. Ympäristöön, pieniin yksityiskohtiin kiinnitetään huomiota … mietin hetken mistä moinen tulee mutta eihän sitä kauaa tarvitse pähkäillä. Siihen mielentilaan ja elämäntapaan kasvatetaan ja kasvetaan.

Päätin sitten käydä hakemassa jokaisen ”tuunaajan” suosittelemaa kalkkimaalia ja onhan se! Spilled milk sarja kesältä sai jatkoa. Osat 7-12 on maalattu mustalla ja valkoisella kalkkimaalilla.

23|9|2022 DRAWING MY A’s
Artistic work takes a lot of planning and scheduling. Residency periods provide me with the possibility to execute certain parts of a process in a concentrated manner. This autumn I have been working at Ateljé Stundars residency and I am impressed with the programme KulturÖsterbotten is providing for artists.

I find that, as I get older, it is beneficial to ”break routine” in as many ways as possible to challenge myself. I feel that artistic work is and should always be more of a challenge than safeguarding a position/location within an established routine.

Jag är superintresserad av bokstäver, språk, ljud och struktur och kommunikationssätt. Det kan tyckas galet, men ”att rita min As” är en lyx – att fokusera, letande leder förhoppningsvis till något…

25|9|2022 NY SKISSBOK
Att skissa är en konstnärs bästa tid. Faktiskt ögonblicket precis innan: tar en penna och vända en ny sida i en skissbok ….Moleskine är min favorit. Kiitos te ihanat herrat, joilta tuliaisina sellaisen tänne tuotavaksi sain!

27|9|2022 DEADLINES
Mellan 2022-2024 arbetar jag på statens 3-årig konstbidrag, tack till TAIKE. Det är en helt mårklig idé att kunna fokusera på konst utan ekonomiska bekymmer. Jag lyssnade på rådet (kerrankin elämässäni!) och tog semester i januari. Jag har jobbat mer och midre hela tiden 30 år…oftast flera jobb i rad. Var tvungen att bryta rutinen för att hitta nånting ny.

Deadlines anser jag als hel viktigt – sjävständigt arbete är inte möjligt utan. ”Queens” var det första deadline tänä syksynä.

Konstverk ”Queens”, som väntar på utställningen i Italien med Valeria Bertesina som kurator, är i två delen och var inspirerade med livet van två Queens; Caterina Regina di Asolo och Drottning Kristina. Drottning Elizabeths begravning ägde rum samtidigt. Jag tittade på BBC-sändningen ett par dagar i sträck. Jag fick idén att rita hoviväkeä i ett av verken baserat på en kuvakaappaus. Jag tvivlar på att inte mycket har förändrats sedan Regina Asolos dagar i denna mening?

Kun sain teokset valmiiksi sain kuulla että energiakriisi on siirtänyt näyttelyä kylmiltä talvikuukausilta lämpöisempään vuodenaikaan. Ymmärrettävää. En ole koskaan jaksanut tällaisista kauheasti murehtia – que sera, sera? Utställningen ska organiseras i April 2023.

30|9|2022 KIELIKYLPY JA YLEISÖTYÖ
Mitä enemmän kuulen ja puhun ruotsia sitä enemmän alkaa kaikki kielet päässäni mennä sekaisin. Puhun välillä sellaista siansaksaa ettei mitään rajaa. Ranska, hollanti, englanti, ruotsi, suomi …. jokin päässä puuroutuu. Ennen kaikkea se tuntuu turhauttavalta. Mutta kuuluu kenties asiaan?

Muilta osin alkaa residenssiin laskeutuminen olla mallillaan. Ateljeen har en vackra ljus. Jag behöver ingen elektrisitet innan middag. Lägenhetten är trivsamt. Dessa saker är naturligtvis jätte meningsfull när man arbetar på länge tid i residensen.

Residenssijakso alkoi Konstrundan viikonlopulla. Ateljeessa vieraili parisenkymmentä ihmistä joille innoissani mongersin sellaista siansaksaa että alkoi hymyilyttämään itseänikin! Stundarsin ulkoilmamuseon syyskauden huipentuma on Syysmarkkinat, joiden aikana pidin avoimien ovien päivää ateljeella. Det var en lättnad att märka hur jag pratar lite bättre svenska. Äiti ja isäpuoleni vierailivat markkinaviikonloppun luonani ja saimme nauttia markkinahumusta ja ….drumroll…grisor, som var precis så gott som sagt. Vi köpte många!

Olen vieraillut paljon eripuolilla Vaasan seutua ja Pohjanmaata alkusyksystä. Julkinen liikenne Sulvasta Vaasaan on lähestulkoon olematon, joten jos haluaa tutustua muuhunkin kuin residenssin neljään seinään on oma auto aika oleellinen. Residenssi tosin tarjoaa polkupyörät käyttöön ja apua saa kuljetuksiin joten elämä ei mitenkään mahdotonta ole ilman autoa. Omassa työsuunnitelmassani on tutustuminen myös alueen galleria-, museo-, kulttuuri- ja luontokohteisiin. Minä tunnetusti en mikään ”eräjorma” ole joten kasvatan hiilijalanjälkeäni tässä kohtaa.

Vaasan museot olen kolunnut ja löysin hienon Karl Hedman kokoelman keski-Pohjnamaan museosta. Maria kollasi kirjoja ja jätti pöydälleni pinon. Löysin pohjalaisen taiteilijan Justus Sarisalon, jonka kahdesta teoksesta päätin tehdä omat versioni. Det är viktigt ätt ser konst ”live” joten jäljitin yhden teoksista Kannuksen kaupungintalon alakertaan galleria Justukseen, jonne se ystävällisesti ripustettiin että pääsin sitä katsomaan.

Minulle on ystävällisesti välitetty kutsuja paikka- ja maakunnan kulttuuririentoihin, joissa olen mahdollisuuksien mukaan käynyt. Tanssin aluekeskuksen organisoima tanssiesitys Vaasan taidehallilla oli mieleenpainuva. Arte Mare galleriassa tutustuin Pietarsaarelaisiin taiteilijoihin, Nelimarkka museon avajaisissa oli kiva pyörähtää tuttuja tervehtimässä. Seinäjoki ja Lapua näyttelytarjontoineen ovat rikastuttaneet syksyä.

Itä- ja keskisuomalaiseen tieverkostoon verraten täällä on aivan loistavassa kunnossa olevat tiet. Det är beskrivande för resor i Österbotten att navigatören vid ett tillfälle sa ”kör 109 km rakt”. Efter att ha färdats på de slingrande vägarna runt Saimen i tjugo år, fångade det mitt öra…

3|10|2022 G U M M A …. och pension
Lång historia kort: Maria lämnade böckerna på bordet och jag träffade en ny konstnär, Justus Sarisalo. I Kannus finns Galleria Justus, jag fick mögligheten att ser målningen Vanhus, raskaan työn raataja. Jag tycker att det är viktigt att ser konst ”live”. Bilderna i bökker eller i digital form kan ”ljuga”. Biloden jag såg av målningen berättade inte hela sanningen. Många detaljer utelämnades från den trycka bild.

Olen myös piirtänyt Sarisalon Kylväjä hahmosta oman versioni. Ajattelin jsokus 2020 Modelling poses näyttelyn avajaisissa että ihanaa kun tämä projekti on nyt päätöspisteessä … ei ollut, ei ole enkä usko että täysin jätän tätä ”uudelleentulkitsemista”.

Jag njöt av residenset oerhört. Särskilt givande är det att få delta i museets evenemang i liten skala. Personalen är van vid att arbeta med gästartister.
För en arbetsnarkoman som jag är gemensamma måltider, kaffe och samtal viktigt. Annars kommer det att hamna i det där berömda ”kaninhålet”, där du börjar spendera det mesta av din tid i ett annat par strumpor. Av detta njutar jag igen på vintern hemma.

Jag har frågat att man ska prata svenska åt mig. Jag förstår nästan allt men soms måste jag ännu till ansvar på svenska. Turhauttavaa. Miten on mahdollista että samat sanat jotka ymmärrät eivät suostu tulemaan oikeassa järjestyksessä suusta ulos??

8|10|2022 LINTUTORNIMAISEMIA
JA UUSIA TUULIA

Lintutornille
H O R I S O N T T I
parvi kyntö
tuuli
latvat heinät

08|10, 14|10 ja 27|10|2022
Vasas musikliv är fint! Jag har njutat på Kesäyön unelma och Tulta&Rakkautta konserter av Vasa statsorkestert. Till Vaasa baroque Leipzig 1722 inbjudade jag min mamma och styrfar. Tuomiokirkko är en miljö som passar hell bra till orkestret men jag var yllättynyt att statshuset var akustisesti todella hyvä. Och så stilful!

Jag lysnar på klassisk musik ofta när jag arbetar. BBC podcasts och Faunin iltapäivä på YLE är av mina favoriter. Jag vet att jag kommer att sakna paikallista klassisen musiikin tarjontaa.

25|10|2022 PÄÄKOPAN SIIVOUSPÄIVÄT
Residenssi lähestyy puoltaväliä. Olen antanut itselleni ruhtinaallisesti aikaa ”siivota pääkoppaa” kaikista takaraivossa pyörivistä ideoista, sellaisista ”joskus aion kokeilla” jutuista.

Nyt on kokeiltu ja tulokset ovat kaksijakoisia. Joskus huomaan, että mikä ideatasolla toimii ei sitä välttämättä teekkään käytännössä; pitäisi ottaa uusi tekniikka haltuun ja siihen ei ole aikaa. Toisinaan taas ymmärtää työstäneensä ajanpuutteessa ideaa takaraivossan niin pitkälle, että toteutus on lähinnä ”going thru the motions”.

Aika lienee ylellisyys jota kenelläkään ei ole liikaa? Minulla paluu näyttelyrumban sanelemaan työjärjestykseen tapahtuu heti residenssin päättyessä.

Residenssiin hakeutumisen tärkein motivaatio itselleni on juurikin AIKA, jonka voi käyttää kaikkeen sellaiseen, mihin tavallisesti ei ole mahdollisuutta. Syntyykö tästä käytetystä ajasta mitään näytettävää? Kenties ei, toivottavasti kuitenkin jotain. Aika tyytyväinen olen Fragments sarjan pienoismalleihin ja luonnoksiin. Tosin jag vet nu all att det ska blir en ikuisuus projekti.

Residenssin puolessa välissä tuntuu ettei mitään ole saanut aikaiseksi. Valmiit teokset pakattuna studion nurkkaan onneksi kielivät muusta.

10|2022 Höstlovsveckan
Under höstlovsveckan hade vi Höstbestyr på Stundars. Som gästkonstnär i residenssen fick jag möjligheten att hålla en workshop. Stundarssista löytyi 500 kpl puulusikoita, joille ei ollut oikein käyttöä. Joten keksin käyttöä! Eineslounassalaattirasioiden (onko tuo sana?!) haarukat saivat uuden elämän ruokailijoiden käyttäessä oikeita aterimia. Päivä oli aurinkoinen ja luonani vieraili 41 lasta vanhempineen!

Det är självklart vad residenssen ger för konstnären. Men vad ska gemenskap får från gästkonstnären varierar. Att delta i händelse är ett litet sätt att ge något tillbaka. Och jag hade möjligheten att använda min svenska igen.

06|10|2022 HAASTATTELU

Carola Harmaakivi intervjuade mig när residenssen började.
Den är publicerat och du kan lyssna på / läs HÄR

2|11|2023 SVENSKA VECKAN
Jag är hel glad och tröts av mig själv! Jännitti ja pelottikin hieman kuinka päivä sujuu mutta kivaa meillä oli. Jag blandade svenska och finska. När dagen var slut fick jag asiakaspalautetta: ”Du är en bra lärare.” Jos oppilas on tätä mieltä, voin olla itsestäni ihan aiheellisesti ylpeä, eikö niin?

Mutta kyllä se myös ajatuksia herätti ….Titta på video (02112022 Korsnäs).

10|11|2022 BADASS ANGELS
Ina Collianderin enkelit ovat taidehistorian koskettavimpia. Ei mitään pilven päällä lylleröiviä kiiltokuva putteja, ei eksistentiaalista tuskaa potevia eksyneitä sieluja vaan raakaa kolmivuorotyötä painavia sanansaattajia. Kaikissa kulttuureissa taitaa olla jossain muodossa enkeleitä? Aavikon keskellä kansainvälisessä koulussa muistan persialaistaustaisen kulttuurihistoria opettajan kertoneen tarinoita soturienkeleistä, joiden repertuaariin ei hempeily kuulunut. Insta tilille postattuani muutaman enkelikuvan alkoikin sitten pieni some hulabaloo, kun ihmiset ottivat yhteyttä omassa tuskassaan ja hädässään. Tänä aikana sen ymmärtää mutta siihen hätään en halua vastata keittiöpsykologialla joten ohjasin ihmisiä auttavien puhelimien ja chat tukilinjojen ääreen. En myöskään jaksanut tehdä muuta kuin estää tilejä, joiden kautta sain viestejä ” I can feel your pain and sorrow. For just 59,99$ a month I can guide ….” Happy hunting. det känns illa att tänka på att någon som lever i sorg hamnar i klorna på dessa jävlar! Mutta muutama enkelihahmo on työn alla ja uskon saavani ne joulukuun alussa valmiiksi.

27|11|2022 Öppet atelje under Stundars Julmarknad. Jag gjorde två installationer, Valda dikter 1 & 2, med hänvisning till Gunnar Björlings dikter. Jag har läst hans dikter med en ordbok i handen. Tack till Olli för lånet av diktboken! Täytyyhän tätä residenssiä alkaa jollain tavalla kääriä kasaan, joten käärin työpöytäni kirjaimellisesti pakettiin. Paper är färgat med rötbeta och lök av Ines markt här i Sulva. Jösses että sitäkin lähiruokamyymälää tulee ikävä. Erotuska on hyvällä mallilla ….

29|11|2022 SOLNEDGÅNGAR OCH MINNEN
November, kaamos och RUSK festival i Jakobstad. Träffa vänner och kollegor, intressanta samtal, fantastiska konserter och en minnesvärd solnedgång på Repslot bron. Siitä on marraskuu tehty. Jag blev kär i Ina Collianders änglafigurer. Efter några skisser bytte jag till träpinnar som köpts i en hantverksbutik. Konsten ska inte vara för konstlig. Jag har alltid försökt ”oikomaan mutkat – räta ut kurvorna”. Allt börjar med ritning. Vad som händer efter det är alltid arbetsspecifikt. Jag orkar inte ”kikkailla”, vet inte om ”gnälla” är rätt ord … Under hösten har jag märkt att jag vill effektivisera, ännu förenkla, underlätta. Jag vill ha snabbt resultat. Hastighet är inte ett egenvärde. Jag är redo att arbeta fastän hela natten, men jag vill slutföra uppgiften utan avbrott på en gång.

Jag blir alltmer intresserad av att kombinera teckning och skrivande. Även om jag känner att på det området har allt väsentligt redan gjorts.

Eliot i sin dikt East Coker uppgav ”In my beginning is my end”. Olen lukenut Juha Silvon suomennosta syksyn mittaan. Äiti toi kauan sitten Lontoon tuliaisina minulle, murrosikäiselle lukutoukalle, T.S.Eliotin runokirjoja. Juho Silvo sanoo ettei Eliotista ole helppo pitää. Sanoisin että Eliotista on vaarallisen helppo pitää – vaikeata on unohtaa mitä kaikkea hänestä tulet tietämään koska herra asettelee sanansa ja ajatuksensa siihen malliin etten halua tietää mitään, tietoisena tiedon merkityksestä. Vuosien saatossa olen palannut runoihin satoja kertoja, ajoittain kuvitellut ymmärtäväni ne aivan uudella tavalla, ajoittain kamppaillut ymmärtääkseni mitä muut ovat hänestä ymmärtäneet, esiintuoneet, paljastaneet, tuominneet, parjanneet, vähätelleet ja arvioineet. Eliot, kuten Bosch, Bacon, Claudel tai Gentileschi, hallitsee ”kaninkoloon katoamisen” pelottavalla tyylillä, pelottavan tyylikkäästi, tyyliään kenties kuitenkin peläten. Kenties joskus katuen?


Kaninkolo on uuden alku. Se kuuluisa ”mukavuusalueen” tuonpuoleinen elämä. Se mitä tässä on jahdattu. Turhauttavaa on todeta että siinä se on missä ennenkin – päätöstä vaille valmiina.

Tänä syksynä olen ensimmäistä kertaa hetken saanut kiinni valkoisen paperin pelosta. Itse en koskaan ole tuota ”eeppistä kammoa” kokenut mutta luulen ymmärtäväni miltä tuntuu pelätä katoavansa valkoiseen paperin avaruuteen, rahiseva kynä sirpaleita yskien. Päätyä kitkattomaan, hyödyttömään olotilaan itseään toistaen, jotain etsien, vailla ulospääsyä.

Tai kenties kaninkolo on vain keski-ikäistä hölynpölyä, taiteellinen norsunluutorni heille (meille?), joilla on sellaiseen varaa. Tänään podin flunssaa, huomenna palaan askartelusaven ja puutikkujen ääreen.

Jag översatte mitt CV till svenska idag. Jag spenderade 3 timmar på att tänka på vad min konst är. Jag bestämde mig för att fortsätta som tecknare.


03102022
1kk residenssissä
08102022
Linturonimaisemia ja uusia tuulia
02112022
Korsnäs

__________________________________
HOMEPAGE Ateljé Stundars
HOMEPAGE KulturÖsterbotten
__________________________________